23.07.2015 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Satu

Vilkutin vielä Sachiyolle leveä hymy huulillani. Käynnistin auton, ja näin olin valmiina lähtemään kotia kohti. Takaatani kuului muutama peräkkäinen, heikko hirnahdus. Trailerissa seisoskeli uusi tammani, vasta vuotias Kuuralehdon Astrella, jota lyhyemmin vain Astaksi kutsutaan. Viikko aikaisemmin olin käynyt Kuuralehdossa tätä katsomassa, ja vaikka ensalkuun tamma minua mietityttikin, päivän kuluttua oli se saanut minut puolelleen. Sovittuamme Sachiyon kanssa kaupoista, en ole kyllä joutunut katumaan päätöstäni Astan hankinnasta. Viikon jänskäsin tamman hakemista, ja nyt se törrötti omassa trailerissa - en olisi voinut olla iloisempi! Tästä saan supersöpön kisapelin ja upean suvun omaavan jalostustamman.

01.09.2015 Estevalmennus Metsälammella, valmentajana Sinte

Vaikka Asta vaikuttikin kotona lähdettäessä varsinaiselta hiilipytyltä, kostautui unelma täydellisestä valmennuksesta täydellisen rennon hevosen kera - päästyämme työntekoon totesin, että tamma olikin tänään mielettömän herkkänä ja kuumui ensimmäisestä laukannostosta. Välillä Asta on ratsastuksen alkuun hieman jäykkä ja hidaskin, mutta nyt se "kuunteli" ihan pienestäkin liikkeestä. Haastavin osuus kuitenkin alkoi vasta kun esteitä oli tarkoitus hypätä. Tamma olisi niiiiin mielellään vain kaahottanut alta pois ja hyppinyt rakastamiaan esteitä ihan itsekseen. Rautias nuorukaiseni kuitenkin vei hyvin esteille eikä kiemurrellut lähestymisissä. Hankalinta oli siis tamman kärsivällinen ohjaaminen. Olin kuitenkin ihan äimän käkenä todetessani, ettei Astaa sen kummemmin kiinnostanut valmennuksen kaksi muuta osanottajaa - kaksi komeaa, Suomalaista oriherraa. Fiksu tyttö.
Onneksi Astan kunto alkoi hiipua hieman loppuvalmennusta kohti. Nuori tamma jopa hyppäsi erikoisesteet mukisematta, joita kauhistelin edellisenä päivänä miettiessäni meidän ensimmäistä, yhteistä valmennusta. Asta on niin tottunut jos jonkinmoisiin hökötyksiin kenttäratsastuksen puolelta, että erikoisesteet sujuivat jopa niitä perus pystyjä paremmin. Kerran tamma veti liinat kiinni juuri ennen porttia, ja kyllä; kellahdin rautiaan viereen kyljelleni. Senkin olisi varmasti voinut välttää ratsastamalla tarkemman tien, mutta kaikkihan sitä välillä hevosen selästä putoaa. Kokonaisuutena valmennuksesta kuitenkin jäi mahtavat fiilikset, alun pienestä ketutuksesta huolimatta. Asta suoritti hypyt mallikkaasti vaikkei ratsastaja koko ajan ihan 100% vauhdissa pysynytkään. Ehdottomasti voitaisiin tulla toistekin, valmentaja oli sopivan tiukka mutta kannustava, hyvästä hengestä puhumattakaan.

Sinten kommentti valmennuksesta:

Huh, Astrella olikin reipas hevonen! Vauhtia riitti jo valmennuksen alussa melkein kiusaksi asti. Pyysin sinua istumaan rauhallisesti laukan temmossa ja tekemään lyhyitä, napakoita pidätteitä. Muistutin myös rauhallisesta hengitystahdista: pidätä istunnalla kun hengität sisään - ja myötää uloshengityksellä. Pikkuhiljaa saimme Astaa rauhoittumaan. Rauhallisempi vauhti auttoi teitä huomattavasti myös radan ratsastuksessa. Tipahdit kiellosta porttiesteelle, mutta onneksi ei sattunut sen pahemmin ja pääsitte jatkamaan valmennusta normaalisti. Korjailin valmennuksen aikana myös istuntaasi. Kevyessä istunnassasi oli sama ongelma kuin muutamalla muullakin ratsastajalla: tasapainopiste oli hukassa. Ohjasin sinua ratsastamaan harjoitusten välissä kevyessä istunnassa, ja etsimään sinulle sopivinta tasapainopistettä. Valmennuksen päätteeksi maneesin ovista marssi ulos hikinen ja hymyilevä ratsukko - toivottavasti valmennuksesta jäi hyvä fiilis!  :) Kiitos osallistumisesta!
 

02.09.2015 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Satu

Olin rohkeana uskaltautunut kiikuttaa Astrellan Estevarsojen laatuarvostelutilaisuuteen. Brentwoodin piha oli täynnä eri rotuisia nuoria hevosia, jotka näyttivät vain toinen toistaan hienommilta. Tosin Asta päihitti kyllä niistä jokaisen. Vuoromme koittaessa talutin hampaat kalisten tamman tuomareiden eteen - ihme kyllä Asta jaksoi seistä sen hetken paikoillaan, kun kaksi naishenkilöä astuivat lähemmäs ja arvioivat rautiaan rakennetta. Saimmekin huimat 9 pistettä rakenneosiosta, joka onkin superhyvin! Muuten Astan käyttäytyminen ei päätä huimannut, tamma aiheutti hirveää meteliä hirnuessaan joka toinen sekuntti, muutaman kerran onnistui Asta nousemaan hieman takajaloilleen. Käyttäytymisestä saimmekin harmittavat 2 pistettä. Odotin laatuarvosteluista kakkospalkintoa, jonka loppujen lopuksi haalisimmekin yhteensä 29 pisteen kera. Pakko kuitenkin myöntää, että harmittamaan jäi yhden pisteen uupuminen - tasan 30 pisteellä Asta olisi nyt EV-I palkittu! Kommervenkeistään huolimatta olen todella ylpeä murusestani, joka yllättävän hyvin jaksoi koko päivän sinnitellä.

18.01.2016 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Satu

Ulkona paiskaava tuuli kuului talliin asti. Astrella makasi karsinansa keskellä silmät ummessa, kun kävin vielä illalla kurkistamassa tamman tilan. Vaikka lasketun ajan mukaan pilttuussa pitäisi jo olla kaksi hevosta, näin ei ole käynyt. Katselin rautiasta kunnes olin vähällä nukahtaa jaloilleni. Olin huolissani siitä, mitenköhän nuori Asta hoitaisi ensimmäisen synnytyksensä. Itseasiassa en ollut edes miettinyt, miten se mahtaa suhtautua energiseen pikkuhevoseen...

Herättyäni keitin kupin kahvia ja söin reilun aamiaisen. Kaikessa rauhassa menin eteiseen laittamaan ulkovaatteita päälleni ja suuntasin pikkutalliin. Tammanelikko jäi karsinoihinsa mussuttamaan heiniä, kun minä reippailin jo ison tallin puoleen. Pihatossakin oltiin jo herätty. Avattuani tallin oven, astuin täyteen hiljaisuuteen. Kukin hevonen seisoi äänettä paikoillaan, jopa äänekkäimmät orit. Sitten tajusin heti, mistä on kyse. Kun pääsin Astan luo, se seisoi oven edessä peittäen jotain taakseen. Sen takajaloissa oli verta ja turve märkää. Menin sisään ja tuuppasin tammaa hieman sivuun. Karsinan nurkassa makasi pienenpieni, tumma varsa. Huokaisin helpotuksesta kyyneleet silmissäni ja silitin Astrellaa. Varsa katsoi minua ja nousi huperasti pystyyn. Se haisteli kättäni uteliaana, jonka jälkeen suuntasi tiensä emän mahan alle.

Asta söi kuin ei olisi saanut ruokaa vuosiin. Viime päivinä ruoka ei ollut maistunut, mutta nyt tamma vaikutti varsin hyvinvoivalle, vaikkakin vähän väsynyt se tietenkin oli. Malttamattomana persoonana Astaa ketutti kun ei päässyt ulos ja huuteli koko aamupäivän kavereilleen. Nyt täytyykin miettiä ainakin tarhajärjestystä uudelleen, mutta ensimmäisenä siivota karsinat! Onnellisena hain kärryt ja ryhdyin toimeen. Onneksi kaikki meni hyvin.

30.03.2016 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Satu

Miten voikaan ihminen olla näin ONNELLINEN?! Ihana, kaunis Astrellani on menestynyt aivan mahtavasti! Olemme kevään aikana kiertäneet muutamissa estekilpailuissa, mutta erityisesti olemme panostaneet näyttelypuolelle. Haluaisin niin kovin kantakirjata tamman, ja nyt se on mahdollista! Asta tuli toiseksi muutamina päivinä ja Huvitutissa nousi ensimmäiselle sijalle ja nappasi CH-palkinnon, sekä tietenkin palkittiin luokan voittajana! En voisi olla tyytyväisempi tammaani. Onhan se niin mielettömän kaunis, olemme saaneet paljon kehuja koreasta rakenteesta. Eräs tuomari jopa kehui tamman "herttaista" luonnetta, joka alkoi itseä vähän naurattaa. Ihana tamma, mitä nyt joskus vähän kärttyinen... Asta on toipunut synnytyksestään hyvin ja treeni alkaa jo maistua. Edelleen tamma jaksaa (etenkin aamuisin) kiukutella, ja tuntuu että tämän persoona tulee vielä enemmän esiin varsan seurassa. Asterix on niin komea tapaus, selkeästi emäänsä tullut!