Frida kertoi lemoniponin roikkuneen myynnissä pitkään, mutta uutta kotia sille ei ollut vielä tähän päivään mennessä löytynyt. Uutta ratsuponiverta olin tällä kertaa lähtenyt metsästämään Briteistä saakka, sillä kotopuolen tarjonta oli koluttu läpi jo useampaan otteeseen. Oli sateinen päivä, hiekkatien vesikuopat itkivät täysinä mutta ponien menoa se ei haitannut, päinvastoin. Lauman johdossa pörhelsi menemään hiljalleen kimoutumisen merkkejä osoittava oripoika, joka näytti kaksivuotiaaksi varsin pätevältä ratsun alulta. Se oli asunut kasvattajansa luona, jossa sitä oltiin käsitelty lähes päivittäin. Frida kuvaili oria perusfiksuksi nuoreksi, jolta tosin löytyi sopivasti räiskyvyyttä ja energiaa. Naureskelin, kuinka Rally-lempinimi sopi sille kuin nenä päähän sen ilakoidessa kaviot ojossa välittämättä muusta maailmasta. Jotain siinä ponissa silloin näin, joka sai minut ihastumaan ja lopulta ostamaan orin kotiini. Edelleen tuo joku nostaa päätään aina silloin, kun huonompana päivänä päätöstäni mutustelen.

​

Fame's Lemonrayn alkuperäinen lempinimi Rally taipui helposti näin suomalaisen suuhun vain Ralliksi, kun se omaan pihaani muutti. Rallissa on mukavasti kisaponin säpäkkyyttä ja itsepäisyyttä, ja nämä ominaisuudet tekevät siitä samalla hyvin rakastetun että toisinaan ei niin pidetyn ponin. Kaikesta huolimatta Ralli tuo arkeemme paljon iloa, eikä tallin käytävillä varmastikaan kuuluisi yhtä paljon huvittunutta naurua ilman sitä. Orilla on toisinaan hyvin omaperäisiä tapoja tehdä oikeastaan mitä vain, hyvänä esimerkkinä mainittakoon vaikkapa joka aamuinen suoliston tyhjennys jonka aamutallilainen joutuu siivoamaan ruokakupin pohjalta. Ällöä, tiedetään.

​

Ralli ei välttämättä kuulu kaikkein kärsivällisimpään kastiin, ja sen hoitaminen onkin suotuisaa tehdä pois alta turhia viivyttelemättä. Tylsyyden valtaamana ori on omiaan viihdyttämään itseään esimerkiksi nyppimällä riimunnarua jolla se on sidottuna kiinni tai monilla muilla tavoilla, joihin sen mielikuvitus vain riittää. Ralli osaa kyllä myös seistä paikoillaan ja uskoo käskyjä viimeistään sen jälkeen, kun sille on joutunut ääntään korottamaan. Kengitykset sun muut hoituvat orin kanssa asiallisessa käsittelyssä kuin vettä vain.

​

Orin kanssa ratsastettaessa suurimmaksi ongelmaksi koituu se, saako sen vauhtia ja energioita valjastettua itse tekemiseen vai kuluvatko ne vain eteenpäin hyysäämiseen. Ratsastajan siinä onnistuessaan on Ralli mitä miellyttävin ratsastaa; se kulkee omalla moottorilla, on kuuliainen ja taipuisa ja kykenee kantamaan itsensä kevyenä ja lyhyenä. Muussa tapauksessa ratsastus näyttää lähinnä montelähdöltä, sillä ori ei todellakaan himmaile jos sille sen mahdollisuuden antaa heti alkuverryttelyssä. Se myös kaipaa sopivan määrätietoista mutta sensitiivistä ratsastajaa, joka omaa hyvän kehonhallinnan ja pehmeän käden. Kovakouraisten otteiden alaisena saattaa takapää lentää, asenteella "tee yksinäs!".

Rallin askeleet ovat hevosmaiset kaikessa lennokkuudessaan. Etenkin ravi on sen vahvuusaluetta, ja esimerkiksi raviväistöissä ori näyttää parastaan. 

​

Vieraissa paikoissa Rallin täytyy todellakin tehdä omasta olemassaolostaan numero, jonka varmasti jokainen paikallaolija kuulee. Kokonaisuudessaan Rallista muuttuu varsinainen macho omasta kotipihasta pois päästessään, jonka menoa vain täytyy jaksaa katsella. Hauskaahan se vain on, ainakin niin kauan kun käyttäytyminen pysyy asiallisissa rajoissa. Traileriin ori lastautuu toisina päivinä esimerkillisesti, mutta ajoittain sen kanssa joutuu käymään hyvin päättäväistä keskustelua aiheen tiimoilta. Kisaradalla Ralli kyllä pistää parastaan, ainakin silloin kun ratsastajan hoksottimet pelittävät.