virtuaalitalli - virtuaalihevonen

taustakuva © Wix

sivujen materiaali © Remfjell, ellei toisin mainita

Riimilän Creeping Phlox

Virallinen nimi Riimilän Creeping Phlox,  kutsutaan Luca

rt welshponiori, sektio D  säkä 146cm, synt. 30.09.2019

yleispainotus, taso HeA, re 80cm

rekisterinumero odottaa

omistaa Satu VRL-12808, kasvattanut Riimilä

Kuvat © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

 

ei meriittejä

Valtavan ihanaluonteinen herrasmies, jonka kanssa voi harrastaa ihan mitä tahansa. 

Kun olin lapsi, kävin viikottain liikuttamassa D-sektion welshponia, joka oli ehkä maailman helpoin poni. Se oli ensimmäinen rotunsa edustaja johon tutustuin, enkä lopetettuani ole kyseisestä rodusta niinkään ollut kiinnostunut. Kun hankimme meille welshtamma Nekun, se sai vannoutuneen puoliveriharrastajan innostumaan myös tästä brittiläisestä ponirodusta. Puhumattakaan lapsistani, jotka olivat jo siitä lähtien silloin tällöin heittäneet ilmaan toivomuksen toisesta samanmoisesta. 

- Kato, kuinka kivannäköinen tamma, huikkasin miehelleni estekentän laidalla odotellessani omaa vuoroani kisaradalle. Hänen ilmeensä viesitti perinteisesti näen kyllä mutta mitä sitten? tyylisestä suhtautumisesta, jonka olin vuosien varrella oppinut tunnistamaan aina, kun olin iskenyt silmäni kiinni johonkin uuteen hevoseen. Kotiin palattuamme makustelin asiaa jonkin aikaa mielessäni, kunnes uskalsin ehdottaa paremmalle puoliskolleni yhteydenottoa tuon mustan ponin omistajaan. Lopulta tilanne eskaloitui siihen, että ajelin muksut takapenkillä innosta hihkuen kohti Riimilää, jossa kauan odotettu welshori odotti kyyditystä uuteen kotiinsa. 

Creeping Phlox (kuinka hauska nimi kasville), suomennettuna rönsyleimu, on helppohoitoinen ja kaunis kasvi, jollaisesta en muuten koskaan ennen ollut kuullutkaan. Sellaiseksi kuitenkin nimetty oriherra Luca on mitä valloittavin hevonen, johon todellakin sopivat nämä aiemmin mainitulle kasvilajille ominaiset piirteet. Luca on täydellinen perhehevonen kaikessa monipuolisuudessaan, ja se onkin täyttänyt suuret saappaat palvellessaan monessa eri tehtävässä niin perheemme pienimpiä kuin itse omistajatarta. Se on saanut myös hevoslaumassa varsin arvostetun aseman, viksu ja vilmaattinen kun on.

Luca ei kaipaa monikerroksisia pihavarusteita tai hellää ja varovaista harjausta, päinvastoin sille passaa enemmän äijämeininki mudassa pyörimisestä aina kunnolliseen puunaukseen piikkisualla pyöritellen. Se on varsin helppo hoidettava, jonka karsinassa voi huoletta viettää aikaa vaikka pidemmänkin tovin. Emältään se on perinyt seurallisuutta ja huomionkipeyttä, jotka näkyvät myös negatiivisesti pienimuotoisena ahdistuksena yksin jäädessään. Tämän seikan ottaessa huomioon on Luca kuitenkin perushelppo hevonen niin tallityöntekijän kuin hoitajankin mielestä. Myös muun muassa kengittäjät ja raspaajat Luca vastaanottaa ystävällisesti ilman sen suurempaa showta.

Alkulämmittelyt on syytä hoitaa huolellisesti Lucaa ratsatettaessa, sillä muussa tapauksessa allesi jää vain jäykähkö ja laiskanlainen hevonen. Ori ei vaadi ihmeitä, kunhan sen laittaa kunnolla liikkeelle heti ratsastuksen alkuvaiheessa niin saa oriista irti enemmän kuin ehkä uskoisikaan. Verryttyään on Luca varsin miellyttävä, kuuliainen ja sopivan herkkä ratsastettava, jonka yhteistyöhalukkuus on vailla vertaa. Jokaiselle ratsastajalle iästä tai taitotasosta huolimatta sopiva rautias taipuu myös totisempaan touhuun, ja kilpaileekin helppo A-tasolla varsin pätevästi. Sen vahvuuksia kouluradalla ovat kootut askellajit sekä kokonaisvaltainen pehmeys ja tietynlainen vaatimattomuus.

Luca on todellakin monitoimihevonen, eikä sen taidot jää vain kouluaitojen sisäpuolelle. Esteitä se hyppii kotona metriin saakka, maastoesteillä se on käynyt muutamia kertoja, pulkkaa sekä rekeä tulee vedettyä vuosittain ja vikellyskursseilla orin helppous ihastuttaa. Oikeastaan mitä vain voi tämän kanssa harrastaa hyvissä mielin, ori on nopea oppimaan ja sen asenne on aina kohdillaan. Esteradalla Luca saa aina hieman virtaa muihin treeneihin verrattuna, mutta pysyy kuitenkin käsissä eikä lähde sooloilemaan omin päin. Se ei ehkä ole näppärin jaloistaan tai käänny kolikon päällä, mutta ponnua löytyy kohtuullisesti. Lucalla on myös fiksu pää esteradalle, ja sen kanssa estetreenit sujuvatkin usein varsin mukavasti.

Lastattaessa ja matkustaessa Luca on tavalliseen tapaansa helppo ja mutkaton. Vieraissa paikoissa se kasvattaa hieman lisää säkäkorkeutta itselleen, mutta pysyy muutoin tyynenä ja asiallisena käytökseltään. Kisaradalla ori on oma itsensä, jolloin suoritus ja sijoittuminen riippuvat lähinnä ratsastajan päivästä ja taitotasosta.

SUKUTAULU

i Tirion First Class

wD mrn 148cm

KTK-II

e Cherrypond Cherry Blossom

wD m 145cm

KTK-III

ii Ch Glanmor Edwyn

wD prn 148cm

VWY-III

ie Gŵr Maeres

wD m 149cm

ei Lleinau Lwynog

wD m 156cm

ee Tickled Me Pink

wC m 134cm

iii Glanmor Cochise

iie Rathcamedd Una

iei Gŵr Timotheus

iee Gŵr Wentliana

eii ApRhys

eie Gwenllian Luned

eei Treboeth Arwydd

eee Covered In Kisses

isälinja Tirion First Class - Glanmor Edwyn

emälinja Cherrypond Cherry Blossom - Tickled Me Pink

 

sukuselvitys

JÄLKELÄISET

Riimilän Creeping Phlox ei vielä ole jalostuskäytössä.

♥  wD-o/t. _____________

PÄIVÄKIRJA & VALMENNUKSET

22.10.2019 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja

Talliin kävellessäni nuoret toimivat joka päivä samalla kaavalla: ensin hirnahtaa joku, sitten peräkanaa loput ja viimeisenä kuuluu kevyt hörähdys viimeisestä karsinasta. Luca on mitä mainioin hevonen tallinomistajan näkökulmasta; sillä on harvoin kiire minnekään ja jos sattuu olemaan, tulee se ilmi lähinnä pienellä älämölöllä hirnahdusten merkeissä.


Tänään oli yksi sellaisista päivistä. Vierustoverit olin jo ehtinyt hinata ulos tihkusateeseen, kun vakkarikengittäjämme auto kaarsi tallin oven edustalle. Hän nousi autosta tavalliseen tapaansa leveä hymy kasvoillaan ja turisi hetken jotain englanniksi, kunnes sai tavaransa raahattua sisälle. Suuri päivä oli edessä pienen ponin elämässä - Luca tulisi saamaan elämänsä ensimmäiset kengät jalkoihinsa!


Voi, kuinka suloiselta ja viattomalta se näyttikään tassutellessaan pihalle bränikät korot ruhonsa alla nostellen jalkojaan ilmaan balettitanssijan elkein. Ori oli käyttäytynyt varsin mallikkaasti koko kengityksen ajan, muutaman kerran se hätkähti kovia ääniä mutta rauhoittui pian. Olin jopa yllättynyt, kuinka fiksusti se malttoi seistä paikoillaan - vai johtuiko se vain järkytyksestä. No, oli miten oli, nyt kengät ainakin olivat jaloissa ja energiaa tuntui ponista löytyvän. Luca sai juuri viime viikolla itselleen tarhaseuraa, ja puokkiori Nemo odottelikin jo ystäväänsä portin takana korvat hörössä viedessäni ponia ulkoilemaan. Heti irti päästyään se kirmasi kiinni Nemon kylkeen, jolloin isompi kaveri nappasi sen harjantyvestä kiinni, ja siitä alkoivat taas poikien päivittäiset painileikit. Mitä arkeni olisikaan ilman näitä nelijalkaisia hassuttelijoita, sitä en halua edes miettiä.

KILPAILUKALENTERI

ei sijoituksia

1/2
This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now