top of page

19.07.2015 - Päiväkirjamerkintä kirjoittanut Satu

 

Valkoinen pakettiauto kaarsi kotipihaani kuolemanhitaasti. Naureskelin itsekseni katsellessani takana tulevaa, heiluvaa traileria. Hyvä, että koko viritys pysyi edes jotenkin pystyssä. En kuitenkaan malttanut odottaa, että kuski sai autonsa peruutettua osoittamaani paikkaan - siellä odotti tuleva kisakumppanini, paras ystäväni, aviomieheni. Tai no, ei aivan aviomieheni, mutta jotain sinne päin. Muutamia päiviä aikaisemmin olin käynyt kahden sadan kilometrin lenkillä lähes toisella puolella maata, kokeilemassa trailerissa odottavaa puoliveristä, Fifiä. Ensimmäisenä ihastuin orin täydelliseen ulkonäköön sen tuijotellessa minua tarhastaan. Vaikka koeratsastus ei mennyt aivan kukilla tanssimiseksi, sen aikainen tunne oli sitä mitä olin jo pitkään hakenut - tunsin, että allani kävelee elämäni hevonen. Näinä jokaisena kolmena päivänä, odotellessani Fifin kotiintuloa, olen joka armas aamu siivonnut orin tulevan karsinan, vaikka se tietenkin onkin ollut tyhjillään koko ajan. Tervehdin orin kasvattajaa sekä entistä omistajaa, Antsua innoissani ja menen auttamaan häntä saamaan orin  ulos trailerista. Fifi hirnuu kimeästi avatessamme traikun takaovea. Seuraavaksi menen suitset kädessäni kärryn toiselta puolelta sisään ja näen tummanruunikon heti kiinnittävän huomiota nähdessään minut. Ori katselee minua suurilla silmillään. Sen katse näyttää niin kauniilta, että olisin voinut vain jäädä siihen paikoilleni koko loppupäiväksi. Kaivan taskustani pienen porkkananpalan, jonka ojennan hevosen suuhun. Ripeästi ujutan suitset tämän päähän ja ilmoitan Antsulle olevani valmis. Hänen avatessa tien ulos trailerista, lähden peruuttamaan oria ulos. Se syöksyy koroketta alas ja päästessään maanpinnalle, päästää Fifi jäätävän hirnahduksen, joka varmasti kuului kylän kauimmaiseenkin nurkkaan. Yritän hieman rauhoitella oria ja lähden taluttamaan sitä kohti tallia. Tämä kääntelee päätään puolelta toiselle ja tarkistelee uutta ympäristöään. Hetken steppailtuaan Fifi kuitenkin malttaa ihan kävellä. Otan taskustani jälleen toisen herkun ja annan orin pistellä sen poskeensa. Silitän orin kiiltävää kaulaa.

-Hei rakas, sanon hiljaa.

 

 

 

18.04.2015 - Estevalmennus (tarinasuoritus), Jukola kirjoittanut Antsu

 

Fifi oli alussa energinen mutta pysyi kuitenkin hyvin käsissä. Laukassa ori oli parhaimmillaan, sitä oli helppo ratsastaa jalalla ja istunnalla eikä vauhti kiihtynyt liikaa. Pysähdyksissä ori vastusteli hieman mutta parin pysähdyksen ja siirtymisen jälkeen ori oli todella hyvin kuulolla ja siirtymisetkin muuttuivat tasaisemmiksi. Ensimmäiset hypyt sujuivat hyvin. Laukka oli tasaista, eikä ori liioitellut hypyissä liikaa. Onneksi esteiden korkeus nousi melko nopeasti, sillä Fifi ei vielä ehtinyt kyllästyä pieniin esteisiin. Erikoisesteillä ei tullut ongelmia, kuten olin ajatellutkin. Fifi hyppäsi varmasti ja rohkeasti ja onnistuneet hypyt antoivat itseluottamusta molemmille. Viuhkaa Fifi on hypännyt melko harvoin ja sille lähestymiset olivat hieman epävarmoja, saimme kuitenkin valmentajalta hyviä vinkkejä lähestymisiin. Ennen varsinaista rataa hyppäsimme vielä okseria, joka sujui meiltä rutiinin omaisesti.

 

Kävelimme Fifin kanssa pitkin ohjin, kun muut ratsukot suorittivat rataa. Ori käyttäytyi hyvin, vaikka jotkut hevoset kävivät melko lähellä. Kun tuli meidän vuoro, keräsin ohjat käsiini ja nostin suoraa laukalle. Esteet olivat vain 80cm korkuisia, joten korkeus ei tuottanut ongelmia. Rata sujui hyvin; Fifi oli kuulolla hyvin ja vastasi apuihini nopeasti ja vikkelästi. Pari lähestymistä oli epäpuhtaita mutta olin todella tyytyväinen rataan. Ori sai paljon kehuja ja pienen tauon ennen kuin esteet nostettiin metriin. Metrin rata lähti käyntiin hyvin. Fifi jaksoi vielä hypätä isosti ja pitää laukan temmon hyvänä. Tie neljännelle esteelle oli hieman huono, mutta Fifi korjasi hyvin hyppäämällä suuremman hypyn. Viuhkalle tultiin ristilaukassa ja melko sekavissa tunnelmissa, joten käänsin orin ohi esteestä. Lähestyimme uudelleen ja tällä kertaa paljon rauhallisemmin ja oikeassa laukassa. Esteen jälkeen Fifi pukitti melko isosti ja horjahdin hieman. Sarjalle tultaessa olin ehtinyt korjata istuntani, mutta ratsastaminen jäi hieman vajaaksi, joten Fifi kielsi. Lähestyimme uudelleen ja nyt ratsastin paremmin eteenpäin. Ensimmäinen este sujui hyvin mutta sarjan B-osalla, kun olimme juuri lähdössä hyppyyn, Fifi päätti olla hyppäämättä ja minä tipahdin maahan. Laskeutuminen oli pehmoinen ja nousin heti ylös ottamaan hevosen kiinni. Valmentaja auttoi minut takaisin selkään ja korjasi estettä. ”Nosta vartalo pystyyn esteiden välissä ja pidä jalka kiinni!” Keskityin täysillä ratsastamiseen ja pääsimme sarjan molempien esteiden ylitse. Jatkoimme siitä vielä viimeiselle esteelle, joka sujui hyvin. Taputin oria paljon ja annoin sitten kävellä.

 

Loppuverryttelyssä haimme rentoutta ja annoin Fifille hieman pidempää ohjaa, että ori sai venyttää itseään. Fifi rakastaa eteen-alas-venyttelyä ja teki sitä nytkin mielellään. Se liikkui ilmavasti eteenpäin ja pärski paljon. Hetken kuluttua annoin orille pitkät ohjat ja taputin sitä kaulalle. Loppufiilikset olivat hyvät, vaikka vastoinkäymisiä olikin tullut. Olin erittäin tyytyväinen orin hyvään käytökseen muiden hevosten edessä ja siihen, että temppuilu jäi vähemmällä ja ori oikeasti keskittyi työskentelyyn.

 

 

 

8.4.2015 - Vaellusretki Jukolassa kirjoittanut Antsu

 

Fifi käyttäytyi trailerissa tapansa mukaan hyvin ja utelias ori kurkisti heti ulos, kun avasin trailerin oven. Päästyään trailerista ulos, ori ilmoitti kaikille läsnä oleville, että on saapunut paikalle. Hirnumisen jälkeen ori rauhoittui hieman ja sain varustettua sen. Kun kuulin jonon järjestyksen, olin hieman huolissani, sillä edellä menevä hevonen olisi tamma. Rauhoittelin itseäni muistelemalla muita maastoretkiä, joissa Fifi on käyttäytynyt hyvin, vaikka mukana olisikin ollut tammoja.

 

Lähdimme pihasta matkaan ja sain pidätellä Fifiä paljon, sillä ori oli energiaa täynnä. ”Mitä, eikö eilinen ajolenkki tunnu missään?” kysyin orilta naurahtaen. Jono liikkui reippaasti eteenpäin ja Fifikään ei jaksanut enää ottaa turhia askelia, kun päästiin pihasta pois. Menimme käyntiä suurimman osan matkasta mutta se ei haitannut minua yhtään, sillä halusin nauttia upeista maisemista rauhassa. Ennen Nokivaaraa tuli jonon kärjestä käsky, että ravataan. Fifi lähti innoissaan eteenpäin nostaen heti laukan ja heittäen pari pientä pukkia sekaan. ”Äläs nyt liikaa innostu” kuiskasin samalla, kun pyysin oria raviin. Ylämäkeen Fifi polki hyvin takajaloillaan vauhtia ja kehuin oria heti, kun siirryimme käyntiin. Nokivaarassa sidoin Fifin hyvän etäisyyden päähän muista hevosista, ja menin nauttimaan eväitä muiden ratsastajien kanssa. Tunnelma oli hilpeä ja syömisen ja juomisen jälkeen lähdimme hymysuin tallia kohti.

 

Pääsimme ravaamaan hieman enemmän kotimatkalla ja alkuun Fifiä sai pidellä vähän enemmän. Vaikka ori oli energinen ja eteenpäin pyrkivä, minun ei silti tarvinnut olla koko aikaa jarruttamassa, vaan pieni humautus silloin tällöin riitti. Viimeinen ravipätkä sujuikin jo oikein mainiosti! Päästyämme tallipihaan taputin ratsuani ja jalkauduin. Otin satulan pois ja laitoin sen heti varustekaappiin. Fifi on onneksi jo niin tottunut matkustaja ja iän myötä paljon rauhoittunut, niin pystyn pitämään oria myös pidemmällä narulla kiinni. Ennen lastaamista laitoin vielä loimitin Fifin. Lastaamisen jälkeen kävin vielä kiittämässä kaikkia ihanasta reissusta ja lähdimme sitten Fifin kanssa kotiin.

Kotitallilla Fifi näytti hieman väsyneeltä, joten laitoin sille talliloimen päälle ja jätin karsinaan lepäämään. Seuraksi laitoin orille hieman heiniä ja tarkastin, että karsinassa on vettä.

 

 

 

30.03.2015 - Maastoretkellä Pihkaniemessä kirjoittanut Antsu

 

Tänään olisi maastoilupäivä Pihkaniemen tallin maastoissa. Fifi matkusti kopissa nätisti ja käyttäytymisestä tallin pihassa ori sai täyden kympin. Se malttoi seistä paikoillaan sillä aikaa, kun satuloin sen. Lähdimme maastoporukan kanssa metsäautotielle, joka oli melkoista kuravelliä. Fifi käveli hyvin muiden kanssa ja myös ravaaminen sujui. Välillä hupsu ori yritti maistella kuusenhavuja, jotka tulivat tiellä eteen. Kerran ori jopa kurkotti niin paljon, että tasapaino meinasi mennä! Hyvän laukkapätkän kohdalla otimme laukkaa, ja vaikka Fifi alkuun yrittikin pukitella, se pysyi kuitenkin hyvin avuilla eikä lähtenyt kiihdyttelemään. Fifi oli hyvin rento, kun kävelimme takaisinpäin ja tullessani alas selästä tallipihassa, ori näytti hyvin levolliselta. Riisuin Fifin varusteista ja loimitin hyvin. Ori meni koppiin hyvin ja jäi sinne tyytyväisenä mutustelemaan heiniä. Kävin vielä kiittämässä Pihkaniemen väkeä maastosta ja lähdimme sitten Fifin kanssa kohti kotia.

 

 

 

14.03.2015 - Minna Saarijärvi valmentamassa esteillä

 

Fifi kulki reippaasti esteen puomitehtävällä. Ratsastaja jäi hieman kädellä liikaa kiinni puomien päällä ja silloin Fifi kolisteli puomeja. Laukkatehtävässä Ori kulki ihan hyvin, vaikka alkuun olisi tahtonutkin pukitella. Ristikot ja pienet pystyt sujuivat hyvin kunnes Fifi päätti ettei jaksa nostella jalkojaan. Päättäväinen ratsastaja sai kuitenkin Fifin vielä ratsastettua aktiiviseksi ja ori alkoi keskittymään uudelleen. Hevosesta näki, että pienet esteet olivat hieman vastenmielisiä mutta, kun lisäsimme haastetta tiukemmilla käännöksillä, ori joutuikin työskentelemään kovemmin. Myös ratsastaja suoriutui tiukkojen mutkien ratsastamisesta hyvin. Välillä kädet vähän seikkaili väärissä paikoissa, mutta muuten työskentely oli erittäin hyvää.

 

Korkeuden noustessa Fifi heräsi vielä enemmän. Sulavin laukka-askelin ratsukko keinui eteenpäin ja hyppäsi ensin pystyn, sitten okserin ja toisenkin okserin. Fifi tuli välillä hieman liian lähelle estettä, jolloin hyppy lähti hassusti. Neuvoin ratsastamaan enemmän takajalkoja alle ja myös itse katsomaan hyppypaikkaa ja joko pidentämään tai lyhentämään askelta ennen estettä. Käytimme vaikeimmille esteille myös apupuomia esteen edessä. Suosittelen sen käyttöä myös kotitreeneissä!Kun esteet nousivat 140-150cm, ratsukko oli tulessa. Molemmat paransivat hyvin estelle lähenemistä ja hassuilta hypyiltä vältyttiin. Ori otti hyvin apuja vastaan ja teidän työskentely alkoi näyttää helpolta ja vaivattomalta. Loppuun hypytin teitä vielä okserilla ja vesimatolla sekä sianselkäesteellä.

 

Sianselälle tuli aluksi pari kieltoa. Fifi kyttäsi estettä jo kaukaa ja ratsastaja meni liikaa mukaan tähän esteen kyttäämiseen. Uusi lähestyminen esteelle sujui paremmin. Huomautin ratsastajaa katseesta sekä jalasta, jonka pitäisi olla tukemassa hevosta. Hyppy esteelle oli suuri mutta koska Fifi hyppäsi, käskin ratsastajaa kehumaan sitä paljon. Trippelin kanssa orilla ei ollut ongelmia. Hyppy oli hyvä ja myös ratsastaja oli mukana menossa. Vesimatto trippelin alla oli hieman jännittävä mutta tällä kertaa Fifi uskaltautui ratsastajan tuella hyppäämään sen yli. Pyysin ratsukkoa tulemaan vielä kerran kaikki esteet pienenä ratana. Sianselkäeste ei tuottanut enää ongelmia ja Fifi hyppäsi sen ylitse hyvin. Trippelille tuli vähän mutkitteleva tie mutta ori korjasi hypyssä hyvin, eikä puomeja tullut mukaan. Vesimatolle lähestyminen oli hyvä ja hyppy oli hyvin tasapainoinen ja siisti. Kehuin ratsukkoa hyvästä työskentelystä ja annoin heidän tehdä itsenäisen loppuverryttelyn.

 

 

 

3.3.2015 - Päiväkirjamerkintä kirjoittanut Antsu

VVJ Cupista hyviä uutisia! Sijoituttiin Fifin kanssa viidennelle sijalle, ja osallistujia oli huimat 137! KRJ Cup meni myös ihan hyvin! Olimme sijalla 37 ja osallistujia yhteensä 287. ERJ cupista sija 12 /177 (eli sijoitus!).

 

 

 

27.02.2015 - Estetunti, opettaja Helena Haapaniemi

Komea ori ravasi hienosti muodossa pitkin maneesia, kun minä mattimyöhäinen kiirehdin paikalle. Onneksi Antsu oli ollut omatoiminen ja aloittanut verryttelyn itsenäisesti. Tervehdin parivaljakkoa, pahoittelin myöhästymistäni ja kyselin hieman ratsukon kokemuksia sekä treenihistoriaa. Antsu vastaili kysymyksiini samalla keskittyen Fifin ratsastamiseen. Rakensin maneesin keskelle esteradan, joka koostui erikoisista esteistä pressuineen ja koristeineen. Fifi hieman kyttäsi omituisia hökötyksiäni, muttei näyttänyt saavan paniikkikohtausta vaikka esteet varmasti poikkesivat niistä normaaleista puomikasoista.

Ohjeistin Antsua miten rata tulisi ratsastaa ja tämä nyökkäsi ymmärtämisen merkiksi. Hän ohjasi orin ensimmäiselle esteelle ja Fifi näytti heräävän henkiin heti, kun huomasi mitä tehtäisiin. Antsu kuitenkin sai pidettyä orin hallinnassa, vaikka ensimmäisen esteen kohdalla ponnistuspaikka lähti liian kaukaa ja puomit kolahtivat maahan. Toiselle esteelle tultiin kuitenkin maltillisemmin ja Fifi malttoi odottaa lupaa ponnistamiseen. Kehuin parivaljakkoa ja käskin tulla esteradan uudestaan. Hieman oli edelleen hakemista ponnistuspaikoista, mutta Fifi kuitenkin kuunteli ratsastajansa apuja huomattavasti paremmin. Lopettelimme vielä puomiharjoitteluihin jonka jälkeen käskin antaa orille pitkät ohjat. Kiittelin mukavasta valmennustuokiosta ja toivottelin tervetulleeksi uudelleenkin.

 

 

 

14.02.2015 - Estetunti Metsälammen Ratsutilalla, opettaja Sinte kirjoittanut Antsu

 

Tunnin kuvaus: Tunnin aiheena on esteelle lähestyminen sekä oikeanlainen esteistunta. Harjoittelemme myös radan ratsastusta ja sopivien teiden valintaa. Tunnin aikana harjoitellaan kahta erilaista rataa, joissa molemmissa on viidestä kahdeksaan estettä. Osallistumisen yhteydessä vastattiin kysymyksiin tunnista:

 

1. Hevosesi kielsi ainakin kerran esteelle. Kerro tilanteesta; mistä se johtui?

Tulimme pariinkin otteeseen Fifin kanssa vähän liian reippaasti esteellä, ja koska Fifi ei ole aina niin hyvä asettelemaan jalkojaan ennen estettä ja minäkin välillä unohdan ratsastaa kunnollla, herra ei suostunutkaan hyppäämään.

 

2. Rastita väh. 2 ruutua, jotka kuvaavat parhaiten tuntiratsuasi tällä tunnilla. Perustele valintasi lyhyesti!

- [x] Energinen / reipas

- [   ] Laiska / "tahmea"

- [x] Yritteliäs / innokas

- [x] Yhteistyökyvytön, vältteli työntekoa

- [x] Taitava

- [   ] Eriskummallinen

Fifi oli todella energinen ja esteillä yleensäkin kuumuu. Nyt orilla oli myös melko uusi paikka ja tuntemattomat hevoset myös, niin keskittyminen välillä pätki ja Fifi tykkäsi esitellä muille hevosille, kuinka kevyt peräpää sillä on. Välillä herra myös lähti vain laukkaamaan eikä kuunnellut pidätteitä tai mitään käskyjäni. Taitava Fifihän on aina *köhköh*, ja nyt kun ori malttoi kuunnella ja tehdä annettuja tehtäviä, niin hypyt olivat hyviä, ja esteille lähestymisetkin onnistuivat päällisin puolin.

 

3. Millainen omasta mielestäsi oli tunnin paras tehtävä/este, miksi?

Paras tehtävä oli kahden esteen sarja, koska sitä meidän pitää Fifin kanssa treenata kaikista eniten. Se meiltä myös sujui hyvin ja orikin sai vähän muuta ajateltavaa, kun olikin kaksi estettä perätysten.

 

4. Kerro lyhyesti yhdestä tunnin aikana ilmenneestä ongelmasta/virheestä ratsastuksessasi.

Myötäämisessä minulla on usein ollut erilaisia ongelmia. Nyt ongelma oli lähinnä siinä, että en uskaltanut antaa Fifille tarpeeksi ohjaa esteillä, koska ori oli niin vauhdikas. Tunnin aikana sain ihan hyvin ongelmaa häivytettyä mutta olin vielä siltikin liikaa suussa kiinni hyppyjen aikana.

 

5. Kerro lyhyesti yhdestä onnistumisestasi tämän tunnin aikana.

Onnistumisen tunteita koettiin juurikin sillä sarjaesteellä. Saatiin useasti lähestyttyä hyvin esteelle ja Fifi itsekin tajusi rauhoittaa tahtia, kun toinen este oli niin lähellä.

 

6. Millaiset fiilikset tunnista jäi?

Tunnista jäi ihan hyvät fiilikset, vaikka välillä Fifin temppuilu vähän ärsyttikin. Enemmän vain vieraita paikkoja kehiin niin eiköhän se siitä rauhoitu!

Sinten kommentti: Fifillä riitti virtaa ihan luvattomasti! Vauhdikas meno sai sinut jännittymään satulassa, ja huomautin useasti liian voimakkaasta ohjastuntumasta. Kun aloit rentoutumaan satulassa, Fifikin rauhoittui hieman ja liikkui sen jälkeen paljon rennommin. Teiltä nähtiin upeita hyppyjä, vaikka joukkoon mahtuikin pari kieltäytymistä. Lopputuntia kohden yhteistyönne ja istuntasi paranivat huimasti, loistavaa! 

 

 

 

30.01.2015 - Vaellus Mellonissa

 

1. Fifillä on melko hyvä lihaksisto, sillä se on aktiivinen kisahevonen. Enemmän kaivataan voimaa takajalkoihin, ja sen takia lumessa rämpiminen kuuluu meidän harrastuksiin.

- Katselinkin, että Fifi on jo komean lihaksikas. Luulen, että umpihangessa ratsastaminen voi kohentaa hevosen kestävyyttäkin! Ja sellaista varmasti tarvitaan kenttäkilpailuissa. Huomasin Fifin painotukseksi kentän :)

 

2. Fifi laittoi aluksi hieman vastaan ja yritti kovasti ravailla. Mutta kun huomasi, että muutkin hevoset kävelevät ja edellä menevän ohitse ei pääse, myös tämä herra rauhoittui ja malttoi kävellä.

- Fifi kulki nietoksessa todella pirtsakasti! Kuitenkin se noudatti apujasi ja muitten hevosten seura varmasti rauhoitti myös sen vauhdikasta menoa.

 

3. Keventäessä tuntui aluksi, että nousi todella paljon satulasta irti. Ravi oli paljon pomputtavampaa kuin normaalisti. Aluksi myös apujen anto oli hieman vaikeampaa, sillä heiluin satulassa hieman enemmän kuin yleensä.

- Minusta tuntui juurikin samalta! :D Kevennykseen tulee lumesta aivan kuin enempi ilmavuutta, ja ravi saattaa tuntua jopa pomputtavalta. Asentokin voi horjua… Silti, ratsastit nätisti. Fifi eteni kuin höyhen, hyvin herkästi ja kepeän tuntuisesti. Pysyit silti hevosen tukena ja annoit oikeaan aikaan oikean vahvuisia apuja.

 

4. Ensimmäisillä metreillä Fifi vähän pukitteli ja yritti kovasti lähteä omille teilleen mutta, kun en antanut tähän mahdollisuutta, ori rauhottui ja malttoi pysyä jonossa.

- Fifi teki hirmu kipakoita pukkeja! Et kuitenkaan ollut moksiskaan, vaikka se laski turpaansa ja pyöristi selkäänsä ja koetti kirmata niityn poikki ilman ratsastajaansa, vaan kannustit oria eteen ja pidit itsesi tukevasti satulassa. Sitten Fifi rentoutuikin ja suopeana laukkasi hitaammalla tempolla.

 

5. Riisun Fifiltä (klipattu) varusteet nopeasti pois ja laitan heti villaloimen hevosen päälle ja sen päälle heitän vielä kevyen tallitoppaloimen. Hoidan orin jalat ja vien varusteet pois. Lopuksi vaihdan villaloimen toiseen ja laitan toppaloimen sen päälle, ettei trailerissa tule kylmä. Kotona Fifi jää talliin ja saa päälleen paksumman villaloimen.

- Klipattuna Fifi olisi varmaan tullut viluiseksi, paitsi kun puit sille kuivaavan villaviltin ja tallitopan sen kruunuksi :) Jalkojen tarkastaminenkin erityisen huolella oli kannattavaa paksussa kinoksessa ratsastettuaan – ovatko kaikki hokit paikoillaan, ja kavioitten kannat ehjät. Kiitoksia vaellusseurasta ja tervetuloa uudestaan!

 

 

 

 

29.01.2015 - Kouluvalmennus Metsälammen Ratsutilalla, valmentaja Sinte

 

Tunnin kuvaus: Tällä kertaa koulutunnin aiheena on laukkaharjoitukset. Harjoittelemme laukan nostamista ja vaihtamista, laukan temmon säätelyä ja vastalaukan ratsastamista erilaisilla ratsastusharjoituksilla. Tunnin aikana opetellaan myös tuntemaan, milloin laukka on oikea ja milloin väärä – jos kaikki sujuu hyvin, päästään harjoittelemaan myös laukanvaihtoja ilman raviinsiirtymisiä.

 

Ratsastajan (Antsun) omat mietteet tunnista: Fifi oli alkuun vähän liian innokas, ori jäi helposti pomppimaan vain paikoilleen. Päästin kuitenkin kunnolla treenaamaan laukkatyöskentelyä ja Fifi näytti paljon uusia ja hyviä puolia itsestään sekä oli lopputunnista jo ratsastettavissa jo hyvin pienin avuin.

Sinten kommentti: Upea hevonen! Yhteistyönne parani tunnin loppua kohden, orilla riitti intoa ja energiaa. Laukanvaihdoissa saimme nähdä lennokkaita laukanvaihtoja ja tarmokasta laukkaa!

 

 

 

28.01.2015 - Kouluvalmennus, valmentaja Merikissa

 

Ja niin saapui toinenkin valmennuspäivä, tänään kouluratsastuksen merkeissä. Fifi osoitti tänään taas energisen ja innokkaan oman itsensä ja oli heti valmis haasteisiin. Aluksi ratsukko kumminkin sai alkuverrytellä itsenäisesti, minun vain korjatessa mahdollisia virheitä. Ilma oli hieman kylmä ja tuulinen ja rämisevä peltikatto sai oriin valppaaksi ja hieman säpsähteleväksi. Ori liikkui hyvin eteen ja sen liikkeitä ei voinut olla huomaamatta. Treenasimme tänään pääasiassa laukanvaihtoja sekä puolipiruettia, jotka oriilta toki jo sujui, mutta ei lisätreeni koskaan pahaa tee. Ori keskittyi hyvin ja kuunteli ratsastajan apuja täydellisesti, eikä apujen antamisessa ollut huomautettavaa. Laukannostot olivat kerta kerran jälkeen täydellisiä ja vaihdotkin sujuivat kivasti. Puolipiruetissa ori kompuroi muutaman kerran, mutta täydellisiä taidonnäytteitäkin saatiin useampaan otteeseen. Loppuverryttelyn ratsukko lähti maastoon kävelemään muutaman muun ratsukon kanssa.

 

 

 

27.01.2015 - Estevalmennus, valmentaja Merikissa

 

Minut palkattiin valmentamaan Antsua ja Fifiä kahtena päivänä ja tänään olisi estevalmennus vuorossa. Rakensin kentälle kuusi estettä; pari pystyä, kolmen sarjan sekä okserin. Ori alkoi tanssahtelemaan esteet huomattuaan ja ratsastajalla oli hommaa pitää ori hanskassa. Alkuveryttelyn jälkeen aloitimme hyppäämisen pienimmästä pystystä, jossa oli korkeutta vain puoli metriä. Ratsukko hyppäsi esteen muutamaan otteeseen, joka kerralla huomattavalla ilmavaralla. Hiljakseen korotin estettä oriin omalle tasolle ja samalla siirryimme hyppäämään muitakin esteitä. Sarja tuotti ratsukolle eniten ongelmia, kun laukka-askel ei meinannut millään sopia esteiden väliin. Kolmannella kerralla vasta ratsastaja sai pidäteltyä oria tarpeeksi, että askeleet sopivat sarjalle ja sarja ylittyi puhtaasti. Lopputunnista otimme vielä esteitä vielä ratana, mikä sujuikin jo mallikkaasti.

 

 

 

08.02.2015 - Antsu talvimaastossa Kurkijoen pientallilla

 

Fifi käyttäytyi kotona oikein kiltisti ja lastauskaan ei tuottanut ongelmia. Paikan päällä, Kurkijoen pientallilla, Fifi oli hieman pörheä ja äänekäs. Saimme tulla talliin varustuksen ajaksi, mikä oli iso helpotus, sillä Fifi ei malttanut seistä kauaa paikoillaan ulkona. Varustin orin nopeasti, ja kun kaikki ratsukot olivat valmiita, menimme yhdessä ulos. Jätin Fifille riimun päähän, että saan sidottua sen kiinni taukopaikalla. Lähtiessämme matkaan Fifi oli hieman energinen, mutta se kuunteli minua hyvin. Maisemat olivat todella kauniit. Pakkanen oli saanut puut valkoisiksi ja lumi narskui hevosten jalkojen alla. Fifikin rauhoittui ja kulki täysin rentona muiden hevosten kanssa. Ravissa ori kuunteli hyvin, eikä lähtenyt tekemään mitään tyhmyyksiä.

 

Taukopaikalla sidoimme hevoset puomeihin kiinni. Sidoin Fifin vähän kauemmaksi muista ja se jäi tyytyväisen näköisenä seisomaan, kun me ratsastajat nautimme pienestä välipalasta ja lämpimästä juomasta. Paluu matkalle lähtiessä Fifi oli kuin eri hevonen. Se oli rento ja rauhallinen, ihan kuin ruuna! Laukkapätkillä ori kuitenkin innostui. Menimme aika lujaa, ja Fifi oli todella innoissaan ja laukkasi mielellään eteenpäin. Pari pientä pukkia ori ehti heittää, mutta niin nopeassa laukassa pukit jäivät pieniksi. Hidastaminen sujui melko helposti ja laukkojen jälkeen Fifi käveli mielellään rauhallisesti. Palattuamme takaisin tallille vein Fifin talliin ja riisuin sen varusteista sekä loimitin siellä. Ori vaikutti erittäin tyytyväiseltä. Fifi meni traileriin kiltisti ja päästyämme kotitallille, ei ori enää paljoa jaksanut hössöttää turhia. Jätin Fifin karsinaan lepäämään ja syömään heiniä.

 

 

 

16.01.2015 - Mira Hennala ratsastamassa Fifillä


Pääsin tänään ratsastamaan Antsun hevosella lumisella pellolla. Haettiin heppa yhdessä tarhasta ja otettiin kuvia. Mulla oli kamera mukana, joten otin yhteiskuvia Antsusta ja Fifistä. Autoin laittamaan orin kuntoon käytävällä ja sitten lähdettiinkin jo pellolle. Antsu ratsasti Fifillä aluksi enimmät höyryt pois ja luovutti sitten hepan mulle. Oma ylläpito-hevoseni, raskas suomenhevosruuna Poiju, oli aivan kuin toisesta maailmasta tämän uljaan yksilön kanssa. Fifi luikerteli pohjetta pakoon ja huomasi heti, että nyt on vieraampi kuski kyydissä. Aika hyvin sain omasta mielestäni sen lopulta asettumaan aloilleen, mutta aikansa siinä meni. Pyörittelin "ponia" ympyröillä Antsun napsiessa kuvia. Ravissa Fifi oli kaikista miellyttävimmän tuntuinen ratsastaa, sillä se jaksoi jopa ihan kuunnella ja nöyrtyi hyvin pohkeen ja ohjan väliin. Laukka lähti ihan hitusen lapasesta ja Antsu joutuikin antamaan ohjeita, jotta sain laukan pyörimään tasapainoisemmin ja hallitummin. Fifin selässä tuli ikävä oman varmajalkaisen suomiputen selkään!

 

 

 

15.01.2015 - Mira ja sh-ruuna Poiju kylässä
Lähdimme tänään oman ylläpitohevoseni kanssa Antsun ja Fifin luokse. Tarkoitus oli tehdä pitkä maastolenkki yhdessä, sillä yksin pitkät maastot ovat toisinaan aika tylsää hommaa ja säpsyä Fifiä piti vähän siedättää maastoiluun. Poiju ja minä menimme kärjessä, sillä Fifi olisi varmasti lähtenyt lentämään jos olisi veturiksi joutunut. Poiju antoi Fifin tulla häntään kiinni ja toimi esimerkillisenä vetohevosena. Kävelimme suurimman osan matkasta ja välillä ravasimme reippaasti. Hyvän laukka-aukean kohdalla otimme tietysti kunnon spurtin, jonka alkajaisiksi olin ratketa naurusta Antsun yrittäessä pitää Fifi verkkaiden Poijun takana. -Tämä lähtee viemään ihan kohta, sen kilpailuvietti herää! Antsu huuteli pian hieman epäröiden ja sai minut vilkaisemaan sivulle. Siinä se Fifi jo painoi melkein meidän kohdalla sellainen hullunkiilto silmissä, että minuakin alkoi hirvittää. Kiilasin Fifin eteen ja hihkaisin Antsulle raviin siirtymisestä. Loppumatka edettiin lähinnä käynnissä ja pohdittiin Fifin käytöstä. Lupasin tulla taas pian Poijun kanssa treenaamaan Fifiä maastoilukuntoon.

 

 

 

11.01.2015 - Päiväkirjamerkintä kirjoittanut Antsu

 

Fifille löytyi mukava karsinapaikka Takkurasta. Matka Takkuraan sujui ongelmitta ja herra jäi tyytyväisenä karsinaan mutustelemaan heiniään. Treenit jatkuvat samaan tahtiin, myös kilpaileminen. Kisakalenteria päivittelinkin jo, ja ensimmäiset luokkavoitot saavutettu! Tulevaisuudessa tulemme kilpailemaan enemmän hevosen tasolla (150cm ja VaA).

 

 

 

07.01.2015 - Estevalmennus, valmentaja alhippa

 

Olin päätynyt hieman yllättäen ja lyhyellä varoitusajalla valmentamaan itselleni entuudestaan tuntematonta ratsukkoa. Olin pyytänyt aloittamaan verryttelyn itsenäisesti ja ilokseni ratsukko oli toiminut ohjeen mukaan, eli olivat hyvää vauhtia maneesissa verryttelemässä saapuessani paikalle. Ratsuna toimiva Fifi näytti hyvin elastisesti ja kevyesti eteenpäin liikkuvalta hevoselta. Ori tuntui kuitenkin ajoittain olevan ratsastajan apujen ulkopuolella, etenkin siinä vaiheessa kun aloin kasaamaan esteitä, ja pyysinkin ratsastajaa tekemään paljon puolipidätteitä ja tehostaa niitä ajoittain siirtymisillä, jotka kerta kaikkiaan pakottavat orin kuulolle. Tovin päästä Fifi alkoi olemaan jälleen paremmin hallinnassa, joten aloitimme varsinaisen treenin.

 

Tänään keskityimme ratsastusteihin ja etenkin hyppypaikkojen hyvään valintaan, sillä olin ennakkotietona saanut kuulla, että orilla on tapana ajautua hieman huonoon paikkaan hyppyä ajatellen. Aloitimme yksittäisistä esteistä, ensin pystyllä ja sitten okserilla. Orilla on hyvä imu esteelle, joka tosin aiheutti sitten pientä kiireisyyttä ja toisaalta panikointiakin ja laukka aivan viimeisissä askeleissa ei enään pyörinyt aivan niin hyvin, jolloin ori ajautui joko liian lähelle estettä tai lähti hyppyyn kaukaa. Kummasti Fifiltä löytyy venymiskykyä, eli pudotuksia ei tullut, mutta ei suorittaminen tyylipuhdasta ollut. Pyysin ratsastajaa itseään rauhoittamaan istuntaansa, sekä pyrkimään jo ajatuksen tasolla rauhoittamaan itse itseään ja ratsuaan. Myös ohjastuntuman säilyminen esteitä lähestyttäessä oli tärkeää. Kerta toisensa jälkeen alkoi ratsukko saada irti toisistaan enemmän, ratsastaja tuki hienosti hevosta ja Fifi alkoi paremmin tukeutua ratsastajan apuun.

 

Seuraavaksi lisäsin tehtävään sarjaesteen, okseri - pysty, johon tuli lähestyä toki napakasti, mutta sopivan maltillisesti, jotta orille jää aikaa reagoida myös toisena olevaan esteeseen. Alkuun Fifi oli jälleen hieman vahva ratsastajan kädelle, sekä hätäinen hyppyyn lähdössä, jolloin joutui venymään jälleen äärimmilleen, etenkin toisena olevalla pystyllä. Ratsastajan oma istunta jälleen kuntoon, kiinni satulaan ja rauhalliseksi, sekä ohjastuntuman säilyttäminen vaikka ori vastustelisikin. Parin yrityksen jälkeen ori alkoi jälleen päästä jyvälle ja asettumaan hyvin ratsastajan ratsastettavaksi. Lopuksi ratsukko sai hypätä kertaalleen pienen pienen radan joka sisälsi hypättyjä esteitä, kaksi yksittäistä pystyä ja okseri-pysty sarjan. Ratsastaja tuntui tähän suoritukseen tsemppaavan oikein kunnolla, jonka Fifikin tuntui alla huomaavan ja ratsukko suorittikin tehtävän varsin sopivassa temmossa ja orin ollessa hyvin ratsastajaan tukeutunut jokaisella esteellä.

 

Loppuverryttelyn ratsukko sai tehdä vapaasti ravissa, antaessani samalla palautetta. Ratsastajalla on varsin hyvät aloituseväät orin kanssa työskentelyyn. Etenkin kuitenkin omaan istuntaan kannattaa vielä kiinnittää huomiota. Istunta on ajoittain rauhaton, eikä anna orille sopivaa tukea. Kun istunta pysyy sopivasti lähempänä satulaa ja omaa hidastavaa istuntaa päästään käyttämään on esteille lähestyminen huomattavasti helpompaa. Ori itse on varsin mielenkiintoinen tapaus. Selkeästi kapasiteetikas, mutta osin hieman huolimaton ja suuripiirteinen. Kaipaakin selkeästi napakan, mutta rauhallisen ratsastajan tuekseen.

Kuvat © Hämelschenburg (luvalla!)

 

Ulkoasu © 2023 by Sarah Lane. Proudly created with Wix.com

bottom of page